Veahkaváldi dovdomearkkat:

  • Go veahkaváldi lea oadjebas, de son lea dávjá smáđáhkes.
  • Veahkaváldi lea iešráhkis ja ii leat čeahppi guldalit. Sus lea dárbu mearridit earáid badjel ja álkit suhttá.
  • Veahkaváldi álkit ahkiduššá. Hárbmadallá ja bahádaddá gárrenoaivvis.
  • Álggaha jođánit seksuálalaš oktavuođaid, muhto lea hárve stáđis oktavuođas.
  • Veahkaváldi gielista dávjá. Álkit dájuha ja beahttá, ii ge gáđa.

Leat go don oaffar?

  • Guoibmi háliida diehtit justa gos don leat ja buot maid don barggat.
  • Guoibmi lea balahahkes ja sus lea hirbmat oamastandárbu. Jos don hálat nuppi sohkabeliin, de don sivahallot irggástallamin/ moarsastallamin.
  • Guoibmi sivahallá du oaiviliid leat jallan ja doavkin.
  • Don bealkkahalat juohke unna duššin.
  • Guoibmi ráŋggášta du nu ahte ii hála/huma duinna muhtin diibmui dahje beaivái. Go don iskkat soabadallat fas suinna, de don fitnet jávohisvuođa ruovttoluotta.
  • Guoibmi hállá jitnosit earáid gaskkas du boasttuvuođaid ja váilevašvuođaid birra.
  • Don it nagot oaidnit lea go guoibmi movtta dahje bahá.
  • Don oaččut álo siva.
  • Don váccát juolgesuorpmaid alde vuoi it bovtte du guoimmi suhtu.

    Jos dovddat iežat dáin čuoggáin, de ealát heitot párraoktavuođas.


Vuolgge eret!

Jos don ealát ovttas geainna nu geas leat garra psykohtalaš váttisvuođat, de it nagot garvit riidduid ja váttisvuođaid. Okta veahkaváldi váidoda iežas beare daid ektui geat geavahit seammá fápmogiela go ieža. Bija čielga rájáid maid don dohkkehat. Jierbmámus lea dávjá vuolgit eret, vaikko proseassa šaddá guhkki, garas ja gáibideaddji.

Mii evttohat girjji “Sjarmør og tyrann”- Et innsyn i psykopatens og ofrenes verden” maid Alv A. Dahl ja Aud Dalsegg leaba čállán.